Tiedonsaanti toisen henkilön tiedoista

Jokaisella on oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Sen lisäksi hakijalla, valittajalla tai muulla jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 §)

Asiakirjalla tarkoitetaan tässä asiakirjaa, joka on kyseessä olevassa asiassa esitetty viranomaiselle tai jonka viranomainen on itse hankkinut tai laatinut ja asiakirja on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Tämä oikeus ei ole mikään laaja tiedonhankintakeino, vaan koskee ainoastaan sellaisia vireillä olevia tai olleita asioita, joissa päätetään tai on päätetty jonkun oikeudesta, edusta tai velvollisuudesta ja tietoa on oikeus saada vain asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta.

Lähiomaisen oikeus tietoihin

Potilaan/asiakkaan lähiomaiset tai muut läheiset eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja omaisensa asiakirjoihin. Tietoja voidaan luovuttaa heille vain potilaan/asiakkaan kirjallisella suostumuksella. Tämä ei kuitenkaan estä, että esim. omaisen osallistumista hoitoon tuetaan yhteisymmärryksellä potilaan kanssa ja tietojen antamisesta sovitaan samassa yhteydessä.

Ongelmatilanteita tulee silloin kun potilas/asiakas ei enää kykene itse ottamaan kantaa tietojen luovutukseen, esimerkiksi dementoituneet vanhukset. Silloin potilaan/asiakkaan asioita hoitavalla omaisella on oikeus saada tarvittavat tiedot, jotta hän pystyy päättämään potilaan/asiakkaan esim. hoitoratkaisuista yhdessä lääkärin ja muiden ammattilaisten kanssa. Tällöin omainen voi pyytää tarvitsemiaan potilas/asiakasasiakirjoja suullisesti suoraan yksiköstä.

Tietojen saaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen. Tämän salassapitovelvollisuuden rikkominen on rangaistavaa rikoslain asianomaisten säännösten mukaisesti.

Asiakas/potilastietojen luovutuksesta tehdään aina merkintä potilas/asiakasrekisteriin.

Kuolleen henkilön tietojen luovutus

Elinaikaiset potilastiedot

Kuolleen henkilön elinaikana annettua hoitoa koskevat potilastiedot ovat samalla tavoin salassa pidettäviä kuin elävänkin henkilön. Tietoja voi kuitenkin perustelluista syistä saada asianosaisen asemassa oleva. Nämä tietotarpeet liittyvät usein epäillyn hoitovirheen arviointiin, testamentin pätevyyden arviointi tai tilanteisiin, joissa selvitetään todennäköisyyttä sille, että vainajan jälkeläisissä ilmenee hänen eläessään sairastama perinnöllinen sairaus tai muu ominaisuus.

Tietoja voidaan luovuttaa vain siinä määrin kun ne ovat välttämättömiä niitä pyytävän henkilön tärkeiden etujen tai oikeuksien selvittämistä tai toteuttamista varten. Koko vainajan potilaskertomusta ei siten ole oikeutta saada nähtäväksi.

Kuolleen henkilön elinaikaisia tietoja voi pyytää Hakemus vainajan tietojen luovuttamiseksi -  lomakkeella. Lomakkeen liitteeksi tulee toimittaa virkatodistus, josta käy ilmi sukulaisuussuhde vainajaan, jos tietoja pyydetään sukulaisen ominaisuudessa.

Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat

Vainajan lähiomaisilla ja muilla läheisillä (esim. avopuolisolla tai henkilöllä, jonka vainaja on elinaikanaan nimennyt läheisekseen) on oikeus saada tieto kuolemansyyn selvittämistä koskevista asiakirjoista sekä saada myös kopio selvittämisessä syntyneistä asiakirjoista. Tällaisia asiakirjoja ovat  ainakin kuolintodistus, ruumiinavauslausunto ja ruumiinavauspöytäkirjan kopio. Lääketieteellisessä kuolemansyyn selvityksessä syntyneet tiedot antaa yleensä potilasta hoitanut lääkäri.

Jos kuolemasta on jo kauan ja tietoja ei ole aikanaan pyydetty, tietoja voi pyytää Hakemus vainajan tietojen luovuttamiseksi - lomakkeella.

Lomakkeen liitteeksi tulee toimittaa virkatodistus, josta käy ilmi sukulaisuussuhde vainajaan, jos tietoja pyydetään sukulaisen ominaisuudessa.

Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä tiedot antaa poliisi.