Opiskelijoiden terveystarkastukset

Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijat. Kohderyhmän erityispiirre on opiskelu sekä työnä että elämänvaiheena.

Opiskelu edellyttää riittäviä fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja, hyvää opetusta ja oppimista tukevaa opiskeluympäristöä. Opiskeluterveydenhuollon tulee edistää opiskelijan työ- ja opiskelukykyä tukemalla opiskelijan fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja, turvaamalla hyvä fyysinen opiskeluympäristö ja toimivat työjärjestelyt sekä kiinnittämällä huomiota opiskeluyhteisön hyvinvointiin.

Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden terveystarkastuksia voidaan pitää ikäryhmä- tai elämänvaihetarkastuksina ja niiden sisältö muistuttaa paljon työterveyshuollossa tehtävää terveystarkastusta. Keskeisiä periaatteita opiskeluterveydenhuollossa tehtävissä terveystarkastuksissa ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, yksilöllisyys, opiskelijoiden tasavertaisuus, vapaaehtoisuus, kiireettömyys ja opiskelijan arvostaminen.

Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksissa tarvitaan tiedot opiskelualaan liittyvistä terveydellisistä vaatimuksista. Niiden lisäksi on otettava huomioon myös työelämää koskevat lait ja säädökset.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveystarkastustoiminnan tavoitteena on:

1. Selvittää yhdessä opiskelijan kanssa hänen elämäntilanteensa, elämäntavat, sosiaaliset verkostot ja opiskelu osana hyvinvoinnin kokonaisuutta.
2. Tukea ja vahvistaa voimavaroja. Havaita elämäntapoihin liittyvät riskit ja antaa ohjausta ja neuvontaa niiden vähentämiseksi.
3. Arvioida opiskelijan terveydentilaa opinnoista selviytymisen kannalta.
4. Ohjata opiskelija palvelujen piiriin, jos löytyy toimintakykyä uhkaavia tai sitä haittaavia ongelmia.
5. Suunnitella kroonisten sairauksien seuranta, hoito ja kuntoutus opiskelun ajaksi.
6. Selvittää erityisopiskelijan tarvitsemat kuntoutus- ja tukitoimet yhdessä oppilaitoksen ja muiden tahojen kanssa (erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jolla on peruskoulussa ollut osittainen tai täydellinen mukautus tai luokkasiirto sekä jatko-opinnoissa erityisopiskelijoiksi nimetyt).
7. Kartoittaa raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvonnan tarve.
8. Tiedottaa opiskeluterveydenhuollon tarjoamista palveluista.

Ammattiopistossa, konservatoriossa ja lukioissa. terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tehdään kaikille 1. vuoden opiskelijoille. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tehdään myös kokkolalaisille kutsuntaikäisille pojille yleensä 2. lukuvuonna.

Aikuisopistossa terveystapaamiseen kutsutaan tarvittaessa opiskelijat, joiden opiskelu kestää yli 6 kuukautta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070626. Tämä tarkastus perustuu paitsi opiskelijan haastatteluun ja työterveydelliseen riskinarvioon ja ohjaukseen sekä peruskoulun terveystietoihin.

Ammattikorkeakoulussa (liiketalous- ja tekniikka, sosiaali- ja terveys, musiikki ja esittävä taide) ensimmäisen vuoden opiskelijan terveystarkastus koostuu kartoittavasta terveyskyselystä sekä sen perusteella tarvittaessa terveydenhoitajan tekemästä henkilökohtaisesta terveystarkastuksesta.

Lääkärintarkastukset

Lääkärintarkastus tulisi asetusten mukaan järjestää lukioissa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Valitettavasti näitä ei pystytä tällä hetkellä järjestämään lääkäritilanteesta johtuen.

Mikäli lääkärintarkastus on tehty opiskelijavalinnan yhteydessä kyseisen opiskelualan lainsäädännöstä tai erityispiirteistä johtuen ja siitä on kirjoitettu T-todistus tai vastaava, erillistä lääkärintarkastusta ei tarvitse enää oppilaitoksessa tehdä ellei terveydenhoitajan terveystarkastuksessa ilmene siihen uutta tarvetta. Sen sijaan yläasteen lääkärintarkastuksen yhteydessä kirjoitettu Nuorison terveystodistus ei korvaa lääkärintarkastusta.

Miesopiskelijoille opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastus on perusteltua tehdä kutsuntavuonna. (Kutsuntatarkastukset on säädetty Asevelvollisuuslaissa 1438/2007).

Lääkärintarkastus tehdään ensimmäisenä opiskeluvuotena aina erityisopiskelijoille sekä opiskelijoille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus tai vamma. Tarkastuksen sisällön tulisi noudattaa työterveyshuollossa tehtyjä tarkastuksia.

Terveystarkastuksen tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Keskeistä tarkastuksessa on opiskelijan elämäntilanteen, itsetunnon ja voimavarojen, motivaation ja riskien kartoitus, muutoshalukkuus tai muutoksen esteiden kartoitus.

Terveystarkastus sisältää myös opiskelijan itsenäistymisen ja aikuistumisen kehityksen tukemista. Yksilöllisesti paneudutaan opiskelijan omiin asioihin tai ongelmiin, kuten niska-hartia-selkäoireisiin, unihäiriöihin, seurusteluongelmiin, syömisongelmiin, ”nettiriippuvuuteen”, lukihäiriöihin, maahanmuuttajaopiskelijoiden ja ulkomaisten opiskelijoiden tai muihin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden erityiskysymyksiin.

Terveystarkastuksessa tehdään mm. seuraavia terveydentilan perustutkimuksia:

• pituuden ja painon mittaus yli- tai alipainoisuuden toteamiseksi (aikuisilla myös vyötärönympäryksen mittaaminen ja siihen opastaminen)
• Dehko - arvio tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöille
• verenpaineen mittaus
• Hb
• näöntarkkuus
• kuulon tutkiminen
• nikotiiniriippuvuustesti
• psyykkisen hyvinvoinnin selvittämiseksi masennus-/mielialatesti
• tarvittaessa opiskelija lähetetään muihin tarpeellisiin laboratoriotutkimuksiin

Ulkomailta tulevat opiskelijat

• Terveystarkastuksen sisältö sama kuin edellä.
• Muut mahdolliset tutkimukset suunnitellaan terveydenhoitajan haastattelun pohjalta.
• Tartuntatautilainmukaiset tutkimukset tehdään ennen työssäoppimisjakson aloittamista

Kaikilta opiskelijoilta tarkistetaan, että yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset on annettu (jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, polio- ja tuhkarokko- vihurirokko- sekä sikotautirokotteet)

Ulkomaille opiskelemaan lähtevien opiskelijoiden kanssa tarkistetaan kohdemaan rokotussuositukset sekä yleiset tartuntatautiriskit.