Sosiaalipalvelut ➔ Lastenvalvoja

Lastenvalvoja

Lastenvalvojat vastaavat lapsen isyyden / äitiyden selvittämiseen liittyvistä asioista ja vahvistavat lasten huoltajuuteen, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvät sopimukset.

Vanhempien erotessa heidän tulee sopia alaikäisen lapsensa huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä, vaan hänen tehtävänään on avustaa vanhempia sopimusten laadinnassa ja valvoa, etteivät sopimukset ole lapsen edun vastaisia.

Vanhempien tulee selvittää lapsen omat, lähinnä asumiseen ja tapaamisiin liittyvät, toivomukset ja mielipiteet ennen käyntiään lastenvalvojalla, mikäli se lapsen kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista. Lapsen mielipiteen selvittäminen kirjataan sopimukseen. Elatukseen liittyvät kysymykset ovat vanhempien välisiä, eikä niistä tule keskustella lapsen kanssa.

Mikäli vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen asioista keskenään tai lastenvalvojan luona, kyseiset asiat on mahdollista viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.


Isyyden/äitiyden selvittäminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys/äitiys vahvistetaan joko tunnustamisen perusteella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys/äitiys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää.

Äitiyden tunnustaminen neuvolassa ennen lapsen syntymää edellyttää, että hedelmöityshoitoa on haettu yhdessä 1.4.2019 jälkeen ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena. Tunnustaminen edellyttää hedelmöityshoitotodistusta, josta ilmenee, että siittiöt luovuttanut mies ei ole antanut suostumusta isyyden vahvistamiseen.

Ennalta tunnustettu vanhemmuus on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Vanhemmuutta ei voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä.

Mikäli tunnustamista ei ole tehty ennen lapsen syntymää, isyyden/äitiyden tunnustaminen tehdään lastenvalvojan luona.

Isyyden/äitiyden vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto. Tällöin lapsen ja vanhemman välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde.

Jos tunnustaminen on tehty ennen lapsen syntymää, toisesta vanhemmasta tulee äidin ohella lapsen huoltaja vanhemmuuden vahvistamisen jälkeen. Jos isyys tai äitiys tunnustetaan lapsen syntymän jälkeen, lapsen synnyttänyt äiti on yksin lapsensa huoltaja. Tällöin vanhemmat voivat sopia yhteishuollosta lastenvalvojan luona.


Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huoltaja päättää lapsen asioista, kuten hoidosta, kasvatuksesta ja asuinpaikasta. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja eri viranomaisilta. Lisäksi huoltaja edustaa lasta ja hoitaa hänen taloudellisia asioitaan.

Vanhempien asuessa erillään heidän on ratkaistava, kumman luona lapsen virallinen asuinpaikka on. Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa, vaikka hän tosiasiallisesti asuisi yhtä paljon molempien vanhempien luona.

Vanhempien asuessa erillään lapsella on oikeus pitää yhteyttä erillään asuvaan vanhempaansa sekä tavata häntä. Vastuu lapsen tapaamisoikeuden toteutumisesta on molemmilla vanhemmilla.


Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. 


Yhteishuolto

Kun vanhemmilla on yhteishuolto, he päättävät lapsen asioista yhdessä. Lisäksi he toimivat lapsen edunvalvojina lapsen pankki- ja varallisuusasioissa. Yhteishuollossa huoltajat päättävät yhdessä muun muassa lapsen nimestä, asuinpaikasta, kasvatuksesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja harrastuksista. Yhteishuoltajuus edellyttää vanhemmilta riittävää kykyä yhdessä päättää ja keskustella lasta koskevista asioista.


Yksinhuolto

Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle.

Vanhemmat voivat sopia vanhemman tai muun henkilön, joka ei ole lapsen huoltaja, tietojensaantioikeudesta. Sopimus tai määräys tietojensaantioikeudesta oikeuttaa lapsen salassa pidettävien tietojen saamiseen eri viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tietojensaantioikeus voi olla yleinen tai vanhemmat voivat rajata sen koskemaan tiettyjä asioita tai tahoja (esim. terveyden- ja sairaanhoito, päivähoito, koulu).


Lapsen asuminen ja vuoroasuminen

Kun vanhemmat eivät asu yhdessä, heidän tulee ratkaista, kumman luona lapsi asuu. Lapsi voi myös asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Lapsen vuoroasuessa vanhempien tulee sopia, kumpi koti merkitään lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Pohtiessaan lapsen asuinpaikkaa vanhempien tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä mahdolliset erityistarpeet. Pohdittavaksi tulevat vanhempien mahdollisuudet viettää lapsen kanssa aikaa, päivähoidon tai koulun sujuva järjestäminen sekä muiden tärkeiden ihmissuhteiden ja harrastusten säilyminen. Vanhempien tulee pohtia myös, miten lapsen päivittäinen hoito ja hänelle tehtävät hankinnat järjestyvät.

Lapsen asumisesta päättäessään vanhempien tulee ottaa huomioon lapsen toiveet, mutta päätöksen tekeminen on vanhempien vastuulla. Lapsen mielipiteen selvittäminen on tärkeää paitsi asumisratkaisua tehdessä, mutta myös asumisen jatkuessa.


Vuoroasuminen

Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu vähintään 40 % kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona lomakaudet ja juhlapyhät mukaan lukien.

Sopimukseen kirjataan vuoroasumisen tarkemmat ehdot ja tieto lapsen virallisesta asuinpaikasta. Vuoroasumisen tarkempia ehtoja ovat esimerkiksi kotien välinen vaihtorytmi sekä miten lapsen asuminen järjestetään lomien aikana ja juhlapyhinä.

Lapsella voi kahdesta kodista huolimatta olla vain yksi virallinen asuinpaikka, mikä voi vaikuttaa moniin lapsen ja perheen arjen kannalta tärkeisiin etuisuuksiin ja palveluihin kuten asumistukeen, koulukuljetuksiin tai terveydenhuoltopalveluihin.

Vanhempien pohtiessa lapsen vuoroasumista huomioon on otettava lapsen ikä ja persoonallisuus. Osalle lapsista vuoroasuminen on hyvä vaihtoehto, sillä se mahdollistaa läheisen suhteen luomisen molempiin vanhempiin. Osa kokee kahdessa kodissa asumisen raskaana ja pitää pääasiassa yhdessä kodissa asumista vuoroasumista parempana vaihtoehtona. Vanhempien tulee selvittää lapsen mielipide hänen kehitystasonsa huomioon ottaen.


Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta

Vanhemman on ilmoitettava lapsen toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa, mikäli sillä olisi vaikutusta vuoroasumisen tai tapaamisoikeuden toteutumiseen.  Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin. Mikäli mahdollista, ilmoitus tulisi tehdä kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.


Lapsen tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona, tavata tätä muualla tai pitää tähän yhteyttä muulla tavoin.

Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Molempien vanhempien on edistettävä lapsen tapaamisoikeuden toteutumista. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa riippumatta siitä, onko tämä hänen huoltajansa.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa lähtökohtana on lapsen etu. Huomioon tulee ottaa vanhempien kyky vastata lapsen tarpeista, lapsen mahdolliset erityistarpeet sekä vanhempien kotien välinen etäisyys. Lapsen mielipide on otettava huomioon, mikäli se lapsen ikään ja kehitystasoon nähden on mahdollista. Päätöksentekovastuu on kuitenkin vanhemmilla, ei lapsella.

Vanhempien laatiessa kirjallisen sopimuksen lapsen tapaamisista lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä. Sopimukseen on hyvä kirjata normaalin viikkorytmin lisäksi lomien ja juhlapyhien tapaamisista. Sopimukseen on mahdollista kirjata myös muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta tapaamisille.


Valvotut ja tuetut tapaamiset 

Lapsen ja erillään asuvan vanhemman tapaaminen voidaan perustellusta syystä sopia valvotuksi tai tuetuksi.

Vanhemmat voivat sopia valvotuista tai tuetuista tapaamisista esimerkiksi seuraavista syistä:

  • huoli siitä, että tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana
  • tapaajavanhemman päihde- tai mielenterveysongelma
  • lapsen ja tapaajavanhemman edellisestä tapaamisesta on kulunut pitkä aika


Tuetussa tapaamisessa valvojan ei tarvitse olla koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä, mutta hän on lapsen ja tapaavan vanhemman käytettävissä koko tapaamisen ajan.

Tapaamiset voidaan vahvistaa valvotuiksi vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua. Valvotussa tapaamisessa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä lapseen ja tapaavaan vanhempaan. Valvojalla on velvollisuus keskeyttää tapaaminen, jos se on lapselle turvaton, esimerkiksi jos vanhempi käyttäytyy aggressiivisesti tai tulee tapaamiseen päihtyneenä.


Valvottu vaihto

Vanhemmat voivat sopia lapsen vaihdon vanhemmalta toiselle valvotuksi. Valvottu vaihto voidaan järjestää, kun vanhempien välillä on vakavia ristiriitoja, eivätkä he kykene asialliseen vuorovaikutukseen. Valvoja rauhoittaa vaihtotilanteen niin, että lapsi siirtyy turvallisesti vanhemmalta toiselle eikä lapsi joudu vanhempien ristiriitojen keskelle.

Valvottuja tapaamisia, valvottuja vaihtoja tai tuettuja tapaamisia voidaan järjestää tuomioistuimen päätöksellä tai lastenvalvojan vahvistamalla tapaamissopimuksella. Lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset ovat asiakkaille maksuttomia. Palvelu järjestetään Soiten kilpailuttamissa tapaamispaikoissa.


Palveluun ohjautuminen

  1. Tuomioistuimen päätös
    Jos valvotuista tai tuetuista tapaamisista tai valvotuista vaihdoista on oikeuden päätös, vanhempien tulee toimittaa lastenvalvontaan kopio päätöksestä sekä molempien vanhempien yhteystiedot.
  2. Lastenvalvojan vahvistama sopimus
    Vanhemmat varaavat ajan lastenvalvojalle, joka järjestää vanhemmille yhteisen neuvottelun. Neuvottelussa vanhemmat voivat sopia lapsen ja vanhemman välisistä valvotuista tai tuetuista tapaamisista tai valvotuista vaihdoista.



Lisätietoa parisuhteen tukemisesta ja eropalveluista Soiten alueella:

Parisuhteen tukeminen ja eropalvelut










Yhteystiedot

Osoite
Pitkänsillankatu 1-3
67100 Kokkola

Ajanvaraus
ma-pe klo 9-11 ja 13-15
puh. 040 806 5078

Huomaathan, että ajanvarausnumero on vain ajanvarauksia varten.

Ajanvarauksen peruutus
Ajanvarauksen peruutukset voit ilmoittaa tekstiviestillä ajanvarausnumeroon. Muistathan ilmoittaa peruutuksesta myös toiselle osapuolelle.
Peruuttaessasi aikaa ilmoita:

  • lapsen nimi
  • vanhempien nimet
  • varattu aika

Mikäli haluat uuden ajan peruutetun ajan tilalle, soita ajanvarausnumeroon asiasta sopiaksesi.

Lastenvalvojien puhelinneuvonta
Keskitetty puhelinneuvonta
ma ja pe klo 8.30-10.30, ke 14.00-16.00
puh. 06 826 4202



Lastenvalvojan palvelut Lestijokilaaksossa

Kannuksen sosiaalitoimisto
Asematie 1
69100 Kannus

Lastenvalvoja tavattavissa ajanvarauksella tiistaisin.

Ajanvaraus
ma-pe klo 9-11 ja 13-15
puh. 040 806 5078


Lastenvalvojan palvelut Perhonjokilaaksossa

Perhe- ja sosiaalikeskus Pajala
Pajalantie 1,
69600 Kaustinen

Lastenvalvoja tavattavissa ajanvarauksella tiistaisin.

Ajanvaraus
ma-pe klo 9-11 ja 13-15
puh. 040 806 5078


Lastenvalvojat
Marjaana Salmenoja-Biskop
Merja Kero
Caroline Granholm

Toimistosihteeri 
Sari Rantala
puh. 040 806 5078


Palveluesimies
Arja Seppälä
puh. 044 730 7985



Löydät meidät Instagramista: