Keski-ikäinen mies pesee illalla hampaitaan ja huomaa kylpyhuoneen peilistä, että oikea puoli kasvoista näyttää oudolta, ihan kuin se roikkuisi. Hammasharjaankin on vaikea tarttua. Voisiko kyseessä olla aivoverenvuoto, jota heillä esiintyy suvussa? Mies pyytää vaimoaan soittamaan välittömästi hätäkeskukseen.

Tunnin sisällä mies on jo Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Häntä kuljetetaan pään CT-kuvaukseen ja matkalla hoitohenkilökunta kyselee lisää oireista. Vastaaminen on työlästä, koska oikeiden sanojen löytäminen on vaikeaa. CT-kuvauksessa selviää, että miehen vasemmassa aivopuoliskossa on tukos eli hän on saanut aivoinfarktin.

CT-kuvauksesta aivoinfarktipotilas viedään välittömästi liuotushoitoon, joka toteutetaan videolaitteiston välityksellä yhteistyössä HUS:n kanssa. Liuotus tehoaa ja miehen oireet lieventyvät, mutta täysin entiselleen hän ei palaudu. Hän tarvitsee kuntoutusta.

Tarina on kuvitteellinen, mutta näin voisi alkaa asiakkaan hoitopolku keskussairaalan uuteen siipeen vuoden alussa avatulle neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolle eli NeKu-osastolle. Osastolla hoidetaan neurologisia potilaita, joista valtaosa on äkillisesti sairastuneita, kuten aivoinfarktin saanut esimerkkipotilas.

- Suurin osa asiakkaista on ikäihmisiä, mutta keski-ikäinen infarktipotilas ei ole poikkeus. Osastolla hoidetaan muun muassa aivo- ja selkäydinvammapotilaita ja monivammapotilaita, kuten liikenneonnettomuuden uhreja, kertoo kuntoutusylilääkäri Katja Tuliniemi.

Osaajat yhteen

Useassa sairaalassa kuntoutuksen ja neurologian osastot toimivat erikseen. Uudenlainen yhdistelmäosasto perustettiin, kun huomattiin pienelle toiminta-alueelle kertyneen kuntoutukseen erikoistuneita osaajia, jotka kuitenkin työskentelivät eri yksiköissä. Osaajat haluttiin koota yhteen.

- Etu asiakkaalle on merkittävä. Aiemmin olemme olleet ostopalveluiden varassa vaativan kuntoutuksen osalta, mutta nyt voimme kuntouttaa omassa sairaalassamme, jossa on lääkärin konsultaatiomahdollisuus 24/7.

Myös erikoisalakonsultaatiot, laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat käytettävissä. Eli potilasta ei tarvitse lähettää minnekään, jos hänen terveydessään ilmenee jotain uutta.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudella neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolla kuntoutujia kannustavat muun muassa Diego ja Lokomat, alan uusimmat apuvalineet. Modernista teknologiasta huolimatta kuntoutuminen on kuntoutujalle kovaa työta.

Käytössä uusin teknologia

Aiemmin jutussa mainittu aivoinfarktipotilas siirretään parin päivän tarkkailun jälkeen NeKu:lle Stroke-yksiköstä, jossa liuotushoito suoritettiin. Puhe on jo palautunut entiselleen, mutta aivoinfarkti on heikentänyt käsien ja jalkojen liikkumista siten, että oikea puoli on poissa pelistä. Toispuolihalvauksen vuoksi fysio- ja toimintaterapia aloitetaan välittömästi.

Neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolla kuntoutetaan viimeisimmän tutkimustiedon mukaan. Lisäksi kuntoutumisen tukena on alan uusimmat tekniset apuvälineet, kuten Lokomat-kävelyrobotti ja Diego-yläraajakuntoutusrobotti. Diegolla pelataan erilaisia pelejä, jotka kehittävät käsien toimintoja painokevennysten avulla. Lokomat taas avustaa harjoittelijaa liikuttamaan jalkoja.

Tuliniemi muistuttaa, että vaikka kuntoutuksen tukena on alan huippuapuvälineet, eivät robotit tee kaikkea työtä asiakkaan puolesta.

- Kuntoutuminen on oikeaa kovaa työtä. Siihen tarvitaan asiakkaan, hoitohenkilöstön, terapeuttien ja läheisten apua. Kaikkien pitää olla mukana. Kauempana asuvat omaiset voivat hyödyntää keskussairaalan potilashotellia ja osallistua kuntoutukseen esimerkiksi harjoittelemalla syömistä ja muita päivittäisiä askareita kuntoutujan kanssa.

Myös kuntoutuksen oikea-aikaisuus on yksi keskeisistä tekijöistä kuntoutuksen onnistumisen kannalta. Jos potilaan voimavarat eivät riitä viemään kuntoutusta läpi, pidetään tarvittaessa taukoa ja jatketaan, kun voimat taas riittävät.

- Meillä on hyvä yhteys maakunnan toimipisteisiin ja YLE-osastoille. Jos kuntoutuksen tarve kevenee, asiakas voi levätä ja palata myöhemmin NeKu:lle.

Yhä useampi aivoinfarktipotilas toipuu, kun hoito ja sen jälkeinen kuntoutus aloitetaan nopeasti. Niinpä esimerkkipotilaammekin on jaloillaan, hammasharja pysyy kädessä ja liikkuminen sujuu kyynärsauvan avulla neljän viikon kuntoutuksen jälkeen. Keskimääräistä kuntoutusaikaa osastolla on kuitenkin vaikea sanoa, sillä kuntoutusjakson pituus vaihtelee yksilökohtaisesti viikosta kuukausiin.

- Tavoitteena on, että asiakas pääsee kuntoutukseen joustavasti sairastumisen jälkeen, mutta kuntoutuksen kestolle ei ole aikarajaa. Asiakas on meillä niin kauan kuin tarve vaatii.